Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkon päätöksenteko jakautuu monelle eri tasolle. Seurakunnilla on laaja toiminnallinen, taloudellinen ja hallinnollinen itsenäisyys sekä vaaleilla valitut päätöksentekijät.
Kirkon ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous. Sen lisäksi keskushallintoon kuuluu kirkkohallitus, piispainkokous ja kirkon työmarkkinalaitos.
Seurakuntavaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle. Seuraavat seurakuntavaalit ovat vuonna 2026.
Katso: Päätöksenteko - Imatran seurakunta
Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle. Seuraavat seurakuntavaalit ovat 2026.
Tuomiokapitulin ohella hiippakunnan toisena hallintoelimenä toimii hiippakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.
Hiippakuntavaltuuston jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston kautta seurakunta voi lähettää aloitteen kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.
Hiippakuntavaltuuston jäsenet valitaan vaaleissa. Hiippakunnan seurakuntien kirkkovaltuustot tai yhteiset kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot valitsevat valtuuston maallikkojäsenet. Valtuuston pappisjäsenet valitsee hiippakunnan papisto.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.
Kirkolliskokous, kirkon “eduskunta”, päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta.
Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi kirkon lainsäädäntöön. Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.
Kirkolliskokous kokoontuu Linnasmäen opistolla kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoukset kestävät 4-5 päivää. Kirkolliskokouksen koko toimikausi kestää neljä vuotta.
Kirkolliskokousedustajat valitaan vaaleilla. Seuraavat kirkolliskokousvaalit ovat vuonna 2028. Vaalissa kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen luottamushenkilöt, joita on kaikissa seurakunnissa yhteensä noin 7200. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.
Ajantasaiset tiedot kirkolliskokousedustajista ovat näillä sivuilla: Kirkolliskokouksen edustajat.
Kirkolliskokoukselle esityksiä tekevät piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka. Kysy lisää seurakuntasi kirkkoherranvirastosta.
Evl.fi/plus-palvelusta löydät syvempää tietoa kirkolliskokouksesta, muun muassa asiakirjat, seuraavat kokoontumisajat sekä striimit.
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitettiin 13.2.2024. Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2024–30.4.2028. Uusi kirkolliskokous kokoontui ensimmäiseen istuntoviikkoonsa Turkuun 13.–17.5.2024.