Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ohjeita hautajaisia varten
Hautausopas 2024 (pdf)Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Saatesanat
Tämän oppaan tarkoitus on auttaa siunaus- ja muistotilaisuuden sekä muiden hautajaisiin liittyvien asioiden järjestelyissä.
Ohjeet on laadittu yleistä käytäntöä silmällä pitäen, mutta jäljempänä kerrotut asiat eivät sulje pois omia erityistoivomuksianne.
Yhteydenotto seurakuntaan
Kaikissa hautausta koskevissa asioissa tulee ottaa yhteys Imatran seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Kaikista hautaukseen liittyvistä yksityiskohdista voidaan neuvotella, vaikka esimerkiksi lääkärin antamaa hautauslupaa ei vielä olisikaan.
Kirkkoherranvirasto
Tietotalo, F.O. Virtasenkatu 6, 55100 IMATRA
Puhelin 044 400 4210
Avoinna: ma – pe 9-12 ja 12.30 –14
Hauta-asiat 044 400 4270
Sähköposti: imatra.hautaus@evl.fi
Avoinna: ma – pe 9-12
Papit ja kanttorit hoitavat siunaustilaisuudet vuoroperiaatteen mukaan. Mikäli omaiset haluavat toimitukseen tietyn papin, tai jos papin toivotaan saapuvan muistotilaisuuteen, on siitä hyvä sopia etukäteen. Siunaava pappi tulee aina haudalle, ellei toisin toivota.
Siunauksen toimittava pappi haluaa keskustella lähiomaisten kanssa vainajan elämänvaiheista hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Samalla selvitellään hautajaisten yksityiskohtia.
Sanomakellot
Siunauslauantaina soitetaan ns. sanomakellot. Kelloja soitetaan Tainionkosken kirkossa. Vainajan nimen julkilukemisen voi myös haluttaessa kieltää.
Hautauslupa
Potilasta viimeksi hoitaneelta lääkäriltä saadaan hautausta varten hautauslupa, joka toimitetaan siihen seurakuntaan, missä hautaus tai tuhkaus suoritetaan. Sairaala lähettää tiedon kuolinpäivästä maistraattiin, joka tallentaa sen väestörekisteriin.
Hautaustoimistoista voi ostaa arkun ja uurnan. Uurna ei kuitenkaan ole välttämätön, sen saa myös lainaksi Imatran krematoriosta tai vainajan tuhka voidaan haudata kääreettä – ilman uurnaa (kuljetuksessa käytetään esim. seurakunnan lainauurnaa).
Hautaustoimiston henkilökunta huolehtii vainajan kuljetuksesta siunauskappelin yhteydessä olevaan säilytystilaan.
Uurnan tai pienen lapsen arkun voi kuljettaa myös itse.
Hauta
Haudan lunastus
Vuonna 2004 voimaantulleen hautaustoimilain mukaan kaikilla Imatran asukkailla on oikeus hautaan. Haudan voi lunastaa 50 tai 20 vuodeksi. Hautaoikeutta voi myöhemmin jatkaa. Tainionkosken hautausmaalla kuuluu hautaan yleensä yksi hautapaikka, jossa on sija kahdelle arkulle.
Seurakunta huolehtii hautojen avaamisesta, peittämisestä ja haudan kunnostuksesta hautauksen jälkeen. Näistä seurakunta veloittaa voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Uutta hautaa hankittaessa voi sitä käydä etukäteen katsomassa hautausmaalla. Hautasijan voi käyttää uudelleen 20 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta.
Hauta luovutetaan ainoastaan kuolemantapauksen yhteydessä. Sitä ei voi varata ennakkoon.
Haudan lunastamisesta ja haudan kaivamisesta sovitaan seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Hautasija on maksullinen kaikille paitsi rintamatunnuksen omaaville vainajille.
Arkkuhautaus
Uusi arkkuhauta
Hautaustoimen ohjesäännön mukaisesti arkkuhaudan syvyys on 150 cm, syvähautauksessa 210 cm, jolloin on mahdollista haudata kahteen kerrokseen. Uuden arkkuhaudan hautaoikeus on 20 tai 50 vuotta. Lisäksi hautausmaalla on tarjolla 120 cm leveitä hautoja, joissa on kaksi hautasijaa päällekkäin sekä 200 cm leveitä, joissa hautapaikat ja -sijat ovat rinnakkain.
Vanha arkkuhauta
Vanhassa haudassa on hautaoikeus myös 20 tai 50 vuotta ensimmäisestä hautauksesta laskien.
Jos hautaoikeutta on jäljellä vähemmän kuin 20 vuotta, on hautaoikeutta lunastettava arkkuhautauksen yhteydessä vähintään niin paljon, että koskemattomuusaika, 20 vuotta, täyttyy. Uurnaa tai tuhkaa haudattaessa on hautaoikeutta lunastettava vähintään 15 vuotta.
Uurna- ja tuhkahautaus
Vainaja tuhkataan siunauksen jälkeen.
Tuhkaus Imatran krematoriossa
Siunauksen jälkeen arkku siirretään vainajien säilytystilaan. Seuraavalla viikolla suoritetaan tuhkaus. Imatran krematoriossa on useita tuhkauksia viikoittain.
Uurnan noutaminen voidaan sopia kirkkoherranvirastossa jo ennen tuhkausta. Uurna luovutetaan krematoriolta haudattavaksi ei kotisäilytykseen.
Uurnaa ei voi säilyttää kotona, vaikka hautaus tapahtuisi esimerkiksi seuraavana keväänä. Tällaisessa tapauksessa uurna säilytetään krematoriolla.
Kukkatervehdykset lasketaan kappelissa ja arkku jää alttarille. Omaiset vievät kukkalaitteet haudalle, johon vainajan tuhka sijoitetaan.
Vainajan tuhkalle voi hankkia uurnan. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Tuhkan voi haudata myös kääreettä, jolloin krematoriosta saa lainauurnan, joka palautetaan takaisin hautauksen jälkeen.
Tuhkauksessa huomioitavaa
Arkkumateriaalien tulee olla myrkyttömiä ja tuhkaukseen soveltuvia.
Pintakäsittely: katepaperi, puuviilu, vesiohenteiset lakat ja maalit sekä vahat, kangas, luonnonkuidut kuten puuvilla.
Vainaja: kaikki paristoilla toimivat laitteet on poistettava, esim. tahdistin.
Arkkualba eli arkkupeite
Arkkupeitteet eli arkkualbat ovat olleet käytössä jo 1100-luvulla ja nyt uudelleen yleistymässä. Peitteellä on monia eri nimityksiä kuten arkkuliina, arkkualba, arkunpeite, arkkuvaate.
Suomessa arkun peitteenä käytettiin tavallisimmin jotakin kodin tekstiiliä kuten nurin päin käännettyä ryijyä tai raanua lähdettäessä kuljettamaan arkkua kirkolle. Matkalla suojana olleen peitteen tilalle levitettiin kirkolla arkkupeite, jos sellainen oli käytettävissä. Peite kuului joko kirkolle tai vainajan kodille.
Erillisen arkkupeitteen käyttö on ollut Suomessa yleinen tapa, mutta se on viime vuosikymmeninä jäänyt monin paikoin pois.
Imatran seurakunnan arkkualba - ”Elämän virta”
Materiaali villasekoitekangasta, koko 180 x 300 senttimetriä.
Arkkupeite kuvaa elämän virtaa alusta (A=Alfa) loppuun (=Omega). Ruusu keskellä kertoo elämän kauneudesta tai sen voi ajatella symboloivan kuolemassa saavutettua täyttymystä.
Alban käyttöohjeita
Alba laitetaan arkun päälle ennen saattoväen saapumista. Lisäksi alban päälle tulee hiekkaliina, jolle pappi tekee siunaustilaisuudessa hiekalla ristin.
Alban päälle ei voi laittaa mitään kukkia, ei edes arkun koristetta. Kukkatervehdykset lasketaan arkun vierellä oleville kukkatelineille.
Albaa ei voi viedä ulos, joten arkkusiunauksissa vahtimestari ja omaiset poistavat sen arkun päältä ennen haudalle lähtöä.
Alban käytöstä on sovittava etukäteen toimitusta varattaessa seurakunnan kirkkoherranvirastosta.
Hautaus arkkuhautaan
Mikäli suvulla on ennestään hauta, voidaan tuhka kätkeä siihen. Arkkuhautasijan koskemattomuusaika ei koske uurnahautausta, joten uurna tai tuhka voidaan haudata, vaikka edellisestä arkkuhautauksesta olisi kulunut vain vähän aikaa.
Hautaus uuteen arkkuhautaan tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun vainaja on halunnut tuhkauksen, mutta puoliso ei.
Hautaus uurnahautaan
Uurnahaudat ovat palkkialueella – erillistä aluskiveä ei tarvita. Kuhunkin hautaan voidaan haudata neljä uurnaa. Haudalle voi tuoda oman muistomerkin, leveys 50 ja korkeus 70 cm.
Hautaus muistolehtoon
Siunauskappelin välittömässä läheisyydessä on luonnontilassa oleva muistolehto, jonne vainajan tuhka kätketään uurnassa tai ilman uurnaa. Hautaus sinne tapahtuu seurakunnan toimesta, eikä tarkkaa hautapaikkaa ilmoiteta omaisille.
Kirkkoherranvirastossa on tieto hautapaikoista, ja sen perusteella perheenjäsenten tuhka voidaan niin halutessa sijoittaa lähelle toisiaan. Muistolehdossa ei ole erillisiä muistokiviä eikä nimikilpiä, vaan omaiset voivat viedä kukkia ja kynttilöitä yhteisen muistomerkin luo.
Hautaus uurnapuistoon
Uurnapuisto sijaitsee siunauskappelin edustalla, hautausmaan sisäänkäynnistä vasemmalla. Alueella on useita yhteisiä kivisiä muistomerkkejä.
Vainajien nimet näkyvät laatoissa, jotka seurakunta tilaa ja asentaa paikoilleen. Omaiset voivat tuoda kynttilöitä ja kukkia muistomerkin juurelle.
Tuhkan hautaaminen muualle
Lainsäädäntö sallii tuhkan hautaamisen myös muualle kuin hautausmaalle. Tuhkan voi viedä esimerkiksi kotipihalle, kesämökille tai sirotella luontoon.
Maanomistajan lupa tarvitaan, mikäli tuhka sijoitetaan muualle kuin omalle maalle. Sekä kirkkoherranvirasto pitää tietää osoite mihin sijoitettaan.
Siunaustilaisuuden valmistelu
Siunaajan tapaaminen
Kirkkoherranvirastossa sovitaan siunausaika. Samalla sovitaan aika, jolloin omaiset tapaavat siunaavan pastorin. Tässä yhteydenotossa ei ole kysymys vain käytännöllisistä järjestelyistä, vaan seurakunnan yhteydestä kaikkein kipeimmissä elämänvaiheissa. Pappi tulee mielellään kotiin keskustelemaan. Hänellä on aikaa ja hänen kanssaan voi keskustella kaikista vainajaan ja kuolemantapaukseen liittyvistä asioista.
Papin on syytä olla tietoinen vainajan elämästä, vaikka hän ei suinkaan tuo kaikkea kuulemaansa esiin siunauspuheessa. Omaisille tällainen kertominen on jo osa surutyötä. Keskustelussa sovitaan siunaus- ja muistotilaisuuden yksityiskohdista. Omaiset voivat esittää toivomuksia virsistä ja muusta musiikista.
Kirkkoon kuulumattoman siunaus
Pappi voi toimittaa kirkkoon kuulumattoman siunaamisen, ellei se ole vastoin vainajan vakaumusta. Jos kirkkoon kuulumattoman vainajan siunaustilaisuuteen halutaan pappi, on omaisten henkilökohtaisesti otettava yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Yhteydenotossa on mainittava, että vainaja ei kuulunut kirkkoon.
Siunauspaikka
Siunaaminen tapahtuu yleensä siunauskappelissa tai jossain seurakunnan kirkoista siten kuin asianomaiset sopivat kirkkoherranvirastossa.
Siunaustilaisuudet ovat kappelissa tunnin välein. Tämä aika on huomioitava suunniteltaessa siunaustilaisuuden ohjelmaa.
Ruumiinsiunaus ja hautaus toimitetaan pääsääntöisesti lauantaina. Siunaustoimituksia voidaan järjestää myös muina arkipäivinä.
Kuolinilmoitukset ja muistotilaisuus
Kuolinilmoitus julkaistaan usein paikkakunnan sanomalehdissä. Jos ilmoitus on samalla kutsu muistotilaisuuteen, on aika ja paikka kerrottava selvästi. Jos kuolinilmoitus julkaistaan hautauksen jälkeen, voidaan samalla kiittää osanotosta. Kuolinilmoitukseen on luontevampaa merkitä kuolinpaikaksi viimeinen kotipaikkakunta kuin sairaala, jossa vainaja oli juuri kuolinhetkellä.
Kuolemasta ilmoitetaan Imatran kirkoissa, elleivät omaiset sitä kiellä. Ilmoittaminen tapahtuu jumalanpalveluksessa hautausta seuraavana sunnuntaina. Kuolemasta ilmoittamisesta on syytä sopia erikseen. Yhteisessä jumalanpalveluksessa seurakunta liittää esirukoukseen läheistään surevat.
Kirkkoon kuuluneiden vainajien nimet julkaistaan seuraavan torstain sanomalehdessä sekä Imatran seurakunnan internetsivuilla. Jos omaiset eivät halua ilmoitusta julkaistavan, tulee siitä mainita hautausjärjestelyjen yhteydessä kirkkoherranvirastossa.
Myös kirkonkelloilla on oma sanomansa. Kuolinviestin saapumisen jälkeen voidaan soittaa ns. sanomakellot tavallisesti sinä päivänä, kun siunaustoimitus tapahtuu. Tästä on aina sovittava kirkkoherranvirastossa.
Suruliputus
Yleisen tavan mukaan kuolinpäivänä liputetaan vainajan kodissa ja usein myös työpaikalla. Myös hautauspäivänä liputetaan kodissa. Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin tangon päähän ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin. Hautauspäivänä lippu nostetaan siunaustilaisuuden jälkeen kokotankoon.
Muistotilaisuuden aikana lippu pidetään ylhäällä.
Vainajan katsominen
Omaisten halutessa katsoa vainajaa ennen siunausta on siitä sovittava hyvissä ajoin etukäteen ja kiireen välttämiseksi se on tehtävä viimeistään 45 minuuttia ennen varsinaisen tilaisuuden alkua. Kappelin vahtimestari opastaa omaiset näyttöhuoneeseen. Siunauksen jälkeen ei arkkua ole tapana enää avata.
Siunaustilaisuuden kulku
Siunauskappeliin on hyvä tulla ajoissa. Omaiset voivat tervehtiä ja ottaa vastaan osanoton ilmaisuja joko kappelin odotustiloissa tai vasta muistotilaisuudessa. Kappeliin sijoitutaan istumaan siten, että lähiomaiset tulevat eteen keskelle, heidän jälkeensä muut sukulaiset. Vanhan perinteen mukaan ovat eteen vasemmalle asettuneet työnantajan ja työtovereiden edustajat, ja heidän taakseen ystävät ja tuttavat. Kukkalaitteet ja päällysvaatteet otetaan mukaan kappeliin.
Hautaan siunaaminen on luonteeltaan kristillisen seurakunnan jumalanpalvelus, jonka keskeisenä sisältönä ovat rukous ja Jumalan sana.
Siunaustilaisuuden kulku:
(Suluissa olevat kohdat voivat jäädä poiskin)
Aluksi urku- tai muuta sopivaa musiikkia
1. Virsi
2. Alkusiunaus
(Vuorotervehdys)
(Johdantosanat)
(Yhteinen rippi)
(Psalmi)
3. Rukous
4. Raamatunluku ja puhe
Puhe ja raamatunluku voivat vuorotella
5. Siunaaminen
(Uskontunnustus lausutaan yhteen ääneen seisten)
6. Siunaussanat - seisten
(Virsi tai muuta sopivaa musiikkia)
7. Rukous
8. Isä meidän
9. Päätössiunaus
Virsi
10. Päätössoitto
Musiikkia siunaustilaisuuteen.
Kukkatervehdykset
Kukat voidaan laskea joko siunaustilaisuuden yhteydessä (alussa tai lopussa) tai haudalla. Mikäli kukat lasketaan kappelissa, siitä tulee sopia kirkkoherranvirastossa ennakkoon, jotta Siunauskappelin vahtimestarit voivat asettaa kukkatelineet valmiiksi. Milloin kukkatervehdykset seuraavat välittömästi siunausta, voidaan virsi korvata hengellisellä laululla tai musiikilla. Virsi lauletaan tässä tapauksessa kukkien laskun jälkeen.
Kappelissa kukkalaitteet lasketaan arkulle ja kukkatelineille arkun viereen. Sopivia tervehdyksiä löytyy esimerkiksi Raamatusta tai virsikirjasta.
Kappelissa kukat lasketaan siinä järjestyksessä kuin istutaan, penkki penkiltä.
Arkun päälle mahtuu vain muutamia lähiomaisten kukkalaitteita. Muut kukkalaitteet laitetaan niitä varten erikseen tehdyille telineille.
Kukkien laskijat seisovat kasvot arkkuun päin. Kun kukat on laskettu, laskijat hiljentyvät hetkeksi, kääntyvät sitten omaisiin päin ja tervehtivät lähintä omaista kumartaen sekä poistuvat paikalleen.
Valo- ja videokuvaaminen
Hautajaiset ovat surujuhla, jossa hillityllä pukeutumisella osoitetaan kunnioitusta ja osanottoa. Valokuvat ja videonauhat ovat monesti omaisille rakkaita muistoja.
Kuvaajan kanssa on hyvä sopia etukäteen kuvaustavasta ja siitä, ettei kuvaus tule häiritsemään siunaustoimitusta. Kuvaajan toivotaan myös pukeutuvan asianmukaisesti.
Hautaan lasku
Arkkuhautauksessa tarvitaan kuusi kantajaa. Siunaustilaisuuden päättyessä kantajat tulevat ja ottavat paikkansa arkun viereltä. Lähimmät omaiset asettuvat kannettaessa niin, että ovat lähinnä vainajan sydäntä. Kantajien ollessa valmiina kanttori aloittaa päätössoiton.
Arkkua seurataan haudalle järjestyksessä: lähiomaiset, sukulaiset, työnantajan ja työtovereiden edustajat sekä ystävät ja tuttavat. Hautaussaatossa ei ole sopivaa keskustella.
Kantajat laittavat päähineen päähänsä jo arkun vieressä, muut miehet
vasta ulkona. Haudalle tultaessa arkku käännetään vahtimestarin ohjeiden mukaisesti niin, että pääpuoli tulee muistomerkkiin päin.
Arkkua maahan laskettaessa miehet paljastavat päänsä. Samalla voidaan veisata virttä.
Kantajat ottavat päähineen pois vasta laskettuaan arkun ja hiljentyvät avoimella haudalla hetkeksi osoittamaan kunnioitusta vainajalle.
Hiljaisen hetken jälkeen kaksi kantajaa asettaa haudalle katteen.
Lähiomaiset voivat sitä ennen heittää arkulle kukkia tai hiekkaa. Jos kukkalaitteet on laskettu jo kappelissa, ne laitetaan haudalle joustavasti. Silloin ei enää toimiteta kunnianosoitusta, vaan hauta peitetään kukkalaitteilla.
Kaikissa hautauksissa on mukana seurakunnan puolesta vahtimestari, joka opastaa saattoväen haudalle. Mikäli saattoväessä on joku, joka ei voi kulkea jalan, on kappelilla käytettävissä pyörätuoli. Huonolla säällä voi tällainen henkilö osallistua saattoon myös autolla. Auto kulkee aina saaton viimeisenä.
Hauta peitetään väliaikaisesti hautakatteella, jonka päälle lasketaan kukat. Havuja ei käytetä.
Peittämättömän haudan päälle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa laittaa kynttilöitä palamaan, sillä hautakate ja hautakoristeet sisältävät paljon herkästi syttyvää ainesta.
Seurakunta peittää haudan seuraavana arkipäivänä.
Kun viimeinenkin kukkalaite on laskettu haudalle, pappi ilmoittaa saattovirren veisattavaksi. Sen päätyttyä voidaan hetken hiljaisuudella kunnioittaa vainajan muistoa, miehet ottaen lakin päästään. Tämän jälkeen joku lähiomaisista vielä toivottaa saattoväen tervetulleeksi muistotilaisuuteen kertoen osoitteen ja ajo-ohjeen.
Omaisten on poistettava kuihtuneet kukkalaitteet haudalta, jotta ne eivät jää rumentamaan hautaa. Kukkalaitteista on huolehdittava myös talviaikana. Jos ne ovat jääneet lumen alle, ne voi poistaa vasta keväällä.
Siunaustilaisuuden jälkeen
Muistotilaisuus
Siunaustilaisuutta seuraava muistotilaisuus voidaan järjestää seurakunnan tiloissa, kodissa, ravintolan kabinetissa tai muussa sopivassa paikassa. Seurakunta vuokraa muistotilaisuuksiin Tainionkosken kirkon seurakuntasalia sekä tiloja Olavinkulmasta.
Yleensä muistotilaisuudessa on pöytä, jolle on asetettu vainajan valokuva, kynttilä ja kukkia. Ohjelma voi olla esim. seuraava: virsi, tarjoilu, virsi, adressien lukeminen, jonkun saattajan muistosanat, papin puhe ja rukous ja lopuksi kiitosaiheinen virsi, tarjoilu. Ellei adresseja ole poikkeuksellisen paljon, luetaan adressin lähettäneiden nimien lisäksi muistosäkeet, mutta ei toisteta jokaisessa adressissa olevaa ”NN:n muistoa kunnioittaen”. Luettuja adresseja on tarpeetonta laittaa takaisin kirjekuoreen.
Etukäteen tulisi harkita myös muistotilaisuuden virsiä. Joku omaisista tai ystävistä voi esittää muistotilaisuudessa lyhyet muistosanat vainajasta. Tämäkin on hyvä sopia etukäteen.
Hautamuistomerkki
Vanhaan hautaan haudattaessa seurakunta huolehtii haudan reunakivien
ja tarvittaessa muistomerkkien poistamisesta ja hautauksen jälkeen niiden paikoilleen asentamisesta (tuntiveloitushintaan).
Myös viereisten hautojen reunakivet ja muistomerkit on asennettava paikoilleen, mikäli ne on jouduttu poistamaan haudan kaivamisen takia. Muistomerkkiasioissa ovat alan liikkeet omaisille hyvänä apuna.
Muistomerkin hankkimisessa ei tule kiirehtiä. Maan painumisen vuoksi on parempi, että hautakivi sijoitetaan vasta vuosi hautauksen jälkeen. Seurakunnan toimesta asetetaan haudalle valkoinen puuristi, jossa on vainajan nimi, hautapaikka ja hautausaika. Puuristi poistetaan, kun haudalle tulee muistokivi. Muistokiviä asennetaan haudoille sulan maan aikana. Palkkialueelle muistokiviä voi asentaa myös talviaikana.
Ennen kuin muistomerkin voi asentaa haudalle, on siihen oltava seurakunnan lupa. Luvan myöntää ylipuutarhuri. Parhaiten muistomerkki pysyy suorassa, kun hauta on painunut yhden talven ajan.
Haudan hoitaminen
Kirkkolaki velvoittaa hoitamaan hautaa hautausmaan arvon mukaisesti. Omaiset voivat itse huolehtia haudan hoidosta tai antaa sen hautainhoitorahaston tehtäväksi. Hautainhoitorahasto on seurakunnan taloudesta erillään oleva itsenäinen rahasto, jonka tarkoitus on pelkästään hautojen hoito. Hoitosopimuksen voi tehdä kirkkoherranvirastossa.
Hautausavustus
Vainajalla voi olla oikeus työsuhteen perusteella maksettavaan hautausavustukseen. Tätä asiaa on syytä tiedustella viimeiseltä työnantajalta. Kansaneläkelaitokselta voi tiedustella leskelle maksettavaa eläkettä ja valtionkonttorista omaisille maksettavaa hautausavustusta. Varattoman vainajan hautauskuluihin voi anoa toimeentulotukea kotikunnan sosiaalivirastosta. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Surun aika
Elämän kulkuun kuuluu monia erilaisia luopumisia. Ne voivat aluksi järkyttää. Odotettuna tai toivottunakin kuolinviesti saattaa tulla monille omaisille ja läheisille yllättäen.
Jokainen luopuu ja suree omalla tavallaan oman aikansa. Silti yhteisiäkin piirteitä löytyy. Suru näkyy ihmisissä eri tavoin: kaipauksena, avuttomuutena, masennuksena, pettymyksen tunteena, jopa vihanakin.
Surun tuntemuksia tai ilmenemismuotoja ei tarvitse vältellä tai kätkeä.
Itse asiassa sureminen auttaa kasvamaan ihmisenä. Siinä käydään läpi entistä yhteistä elämää, sen iloja ja murheita. Usein suru seestyy kuoleman hyväksymiseen. Omaisille ja läheisille jäävät monet muistot ja yhteiset kokemukset.
Surun aikana voi ottaa yhteyttä oman seurakunnan pappiin tai muuhun työntekijään.
Imatran seurakunta järjestää säännöllisesti kolme kertaa vuodessa sururyhmän sekä itsemurhan tehneiden omaisten sururyhmän ja nuorten leskien sururyhmän. Lapsensa menettäneille järjestetään mahdollisuus osallistua Lappeenrannassa pidettävään sururyhmään. Lisätietoja vastaavalta diakoniaviranhaltijalta
p. 040 511 8898.
Hautajaisten muistilista
• Suruviesti läheisille
• Papin, siunausajan- ja paikan sekä hautapaikan varaus seurakunnasta
• Hautaustoimistossa asiointi
• Siunaustilaisuuden suunnittelu
• Papin tapaaminen
• Mahdollinen käsiohjelma
• Musiikki
• Muistotilaisuuden suunnittelu
• Paikka
• Tarjoilu
• Tilaisuuden kulku
• Valokuva vainajasta
• Kuolinilmoitus, hautajaisiin kutsuminen
• Kukkavihko
• Suruliputus
• Hautajaisten jälkeen perunkirjoitus
Imatralla 02.01.2024
Hautaustoimen päällikkö Kaarle Fabritius