Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Imatran seurakunta on Vuoksen varrella, Saimaan sylissä oleva reilun 17 000 jäsenen seurakunta, joka muodostuu Imatrankosken, Tainionkosken ja Vuoksenniskan keskuksista. Imatran seurakunta kuuluu Mikkelin hiippakuntaan.
Imatran seutu kuului 1300-luvun loppupuolella perustettuun Jääsken seurakuntaan. Vuonna 1572 Jääsken pohjoisosista muodostettiin Ruokolahden seurakunta. 1900-luvun alkupuolella teollistuminen ja väestönkasvu lisäsivät paineita perustaa uusi kunta ja seurakunta nykyisen Imatran alueelle. Suunniteltiin mm. Tainionkosken ja Siitolan kauppaloita.
Toisen maailmansodan jälkeen oli ilmeistä, että kuntarajat muuttuvat. Vuonna 1948 aloitti Imatran kauppala (kaupungiksi 1971), joka muodostettiin pääosin Ruokolahdesta erottamalla ja liittämällä uuteen kuntaan Jääsken Suomen puolelle jääneet osat ja pieniä osia Joutsenon kunnasta.
Kauppalan alueesta muodostui myös vuoden 1949 alusta toimintansa aloittaneen Imatran ev.lut. seurakunnan alue.
Seurakunnalla oli kokoa yli 160 km2 ja väestöä noin 30.000, mutta omia toimitiloja hyvin vähän: vain Tainionkosken kirkko ja pappila (1933) sekä hautausmaalla lähinnä säänsuojaksi tarkoitettu vanha kappeli. Alueliitosten jälkeen pinta-ala on nykyisin noin 192 km2.
Uusi seurakunta oli rakentava seurakunta. Muutamassa vuosikymmenessä nousivat kirkot Imatrankoskelle (1954) ja Vuoksenniskalle (1958, Kolmen Ristin Kirkko), siunauskappeli (1961), seurakuntakeskus (1967) ja Päivärannan kurssikeskus (1976). Uusimmat rakennukset ovat krematorio (2003) ja Olavinkulman toimitilat Imatrankoskella (2004).
Seurakunnan rikkaus on ollut aineellisessa mielessä sen jäsenissä, joita on ollut paljon ja jotka ovat uskollisesti kantaneet kortensa kekoon niin talousvastuussa kuin toiminnassa. Alkuvuosina kokoonnuttiin paljon vuokratiloissa kuten kouluilla, kodeissa ja eri kristillisten yhdistysten huoneistoissa. Toimintaa luonnehtivat jumalanpalveluskeskeisyys, evankeliointi, yhdistyskristillisyys ja maallikoiden vastuu.
Vuosien mittaan toiminta on vakiintunut ja työntekijämäärä kasvanut nykyiseen lähes sataan. Monenlainen asiantuntemus on lisääntynyt. Imatra on ollut kouluttaja ja edelläkävijä monissa työmuodoissa koko kirkkoa ajatellen. Mainittakoon vahvuuksista esim. oma soittokunta, perheneuvonta, lapsityö ja yhteiskunnalliset avaukset.
1980-luvun lopulta lähtien seurakunnan toiminta alueellistettiin kolmelle kirkkoalueellemme (Tainionkoski, Imatrankoski, Vuoksenniska).
Seurakunnasta on vuosien saatossa tullut noin 17 000 jäsenen kaupunkiseurakunta. Kirkkoaluerakenteesta luovuttiin vuoden 2011 lopussa ja tammikuussa 2012 otettiin käyttöön uusi hallintomalli. Kuva ohessa.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä