Messu eli jumalanpalvelus

Messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta vietetään yleensä sunnuntaina, joka on kristittyjen pyhäpäivä. Jeesuksen kuolleista nousemisen päivä oli sunnuntai ja näin ollen myös jokainen messu on Kristuksen ylösnousemisen juhla.

Jossain messuun kokoonnutaan sodan tai luonnonkatastrofin keskellä, toisaalla taas upean katedraalin turvallisten muurien suojaan. Ajan saatossa eri puolilla maailmaa on syntynyt monenlaisia tapoja viettää messua. Kokoontumisten perussisältö on kuitenkin kaikkialla sama: rukoillaan tärkeiden asioiden puolesta, luetaan Raamattua, selitetään Raamatun tekstiä eli saarnataan ja nautitaan ehtoollista, yhteistä ateriaa. 

Messun ajatellaan olevan Jumalan kohtaamisen hetki. Jumala lähestyy ihmistä Raamatun sanan ja ehtoollisen kautta ja ihminen Jumalaa rukouksin ja lauluin. Sunnuntain kokoontumisista kristityt lähtevät arkeen auttamaan ihmisiä, rakentamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja puolustamaan heikkoja ja köyhiä.

Monimuotoinen messu

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä messua: jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen. Messun liturgiaksi kutsutaan messun kulkua, joka seuraa tietynlaista rakennetta eli kaavaa. Messun liturgia pitää sisällään vuorolauluja, rukouksia ja hymnejä, joiden musiikilliset juuret ovat keskiajalla. Samanlaisena toistuva rakenne tekee monelle messusta tärkeän, tutun ja turvallisen.

Jokaisella pyhäpäivällä on tietty teema, joka näkyy muun muassa messun väreissä, teksteissä ja lauluissa. Tätä pyhäpäivien kierron vaihtelua kutsutaan kirkkovuodeksi. Tämän lisäksi messuun voidaan tuoda myös erilaisia muuntuvia elementtejä esimerkiksi musiikin ja erilaisten toiminnallisten elementtien avulla. Seurakunnissa järjestetään myös erilaisia teemamessuja, kuten perhemessu, kansanmusiikkimessu, sateenkaarimessu, Tuomasmessu tai partiomessu. Eri musiikkimakuihin on myös räätälöity omia messukokonaisuuksia metallimessuista teknomessuihin.

Messu on kaikille avoin tapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen osallistumiseen. Toisille sopii rauhallinen hiljentyminen penkissä, kun taas toiset haluavat osallistua aktiivisesti messun sisällön suunnitteluun ja toteutukseen.

Lähde: evl.fi

Ehtoollinen – kristittyjen pyhä ateria

Ehtoollinen on kasteen lisäksi toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Kun Jeesus aterioi yhdessä opetuslastensa kanssa kuolemaansa edeltävänä iltana, hän siunasi leivän ja viinin ja kehotti opetuslapsia viettämään yhteistä ateriaa hänen muistokseen. Leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Kun vietämme ehtoollista, muistamme Jeesuksen kuolemaa ristillä. Hän kuoli ja kärsi rangaistuksen kaikkien ihmisten sijasta. Jokainen ehtoollisen vastaanottaja saa syntinsä anteeksi. Kun Kristukseen luottaen otamme vastaan leivän ja viinin, se on hengellinen ateria, joka yhdistää meidät Kristukseen ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme.

Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.